sektio.fi

ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT

Eeva Itkonen, kätilö ja terveydenhoitaja

 
eitkonen.jpg

Onko sektio synnytys? Lapsen syntymä on aina merkittävä kokemus riippumatta siitä, kuinka se tapahtuu. Sektio ei ole yhtään vähemmän merkittävä tai oikea synnytys kuin mikä tahansa muukaan synnytys. Elämän alku on yhtä ihmeellinen leikkaussalissa kuin synnytysaltaassakin. Henkisesti synnyttäjä on aina kulkenut pitkän matkan ennen vauvansa kohtaamista.

Vanhemmaksi synnytään jokaisen raskauden myötä aina uudelleen. Se tärkeä kokemus niin ensimmäistä kuin viidettä kertaakin. Ensimmäisten kuukausien aikana voi huomata synnytystavasta riippumatta, että synnytyskokemus on opettanut itsestä ihmisenä jotain uutta, mitä aikaisemmin ei tiennyt.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa kokea sektiosynnytys – siihen voi liittyä monenlaisia ristiriitaisiakin tunteita. Toisille sektio on kaikin puolin positiivinen kokemus. Sektion jälkeen synnytyskokemuksen käsittely voi viedä aikaa erityisesti silloin, jos oli ensisijaisesti valmistautunut alatiesynnytykseen.⠀⠀⠀⠀⠀⠀

Miten sektio vaikuttaa imetykseen? Synnytystavalla on vaikutusta imetyksen käynnistymiseen. Vaikutustavasta ei ole täyttä varmuutta – todennäköisesti kyse on usean sekä äitiin että vauvaan liittyvän tekijän vaikutuksesta. Sektio vaikuttaa imetykselle olennaisten hormonien erittymiseen synnytyksen jälkeen. Vauva ja äiti ovat useammin erossa toisistaan eikä ensi-ihokontakti toteudu. Sektiossa vauvan ulosautto voi olla myös hankala, ja vauva voi tarvita toipumisaikaa syntymän jälkeen. Sektiosynnytykseen liittyvät ongelmat painottuvat imetyksen alkuvaiheeseen. Imetyksen käynnistyessä hyvin ei sektiolla ole vaikutusta imetyksen jatkumiseen.

Miten imetystä voi edistää ennen sektiota? Rintamaidon lypsämistä voi alkaa harjoitella raskausviikolta 38 alkaen ennen suunniteltua sektiota tai synnytyksen käynnistystä. Se on tekniikan harjoittelua, ja mahdollisesti lypsetyt tipat voi syöttää vauvalle, mikäli lisämaidoille on tarvetta. Sektiopäivän aamuna lypsäminen lisää oksitosiinituotantoa.

Miten imetystä voi edistää sektion jälkeen? Ensi-ihokontakti leikkaussalissa ja heräämössä lisää täysimetyksen todennäköisyyttä. Vastasyntyneen on helpointa oppia imemistaitoja ensimmäisen parin tunnin aikana. Ensi-ihokontakti ja -imetys turvaavat myös hyvien bakteerien kolonisaation. Ihokontaktia ei tarvitse keskeyttää, ellei siihen ole lääketieteellistä syytä, eli äiti tai vauva voivat huonosti. Vastasyntynyt voi siirtyä ihokontaktissa heräämöön. Vauvalla on mahdollisuus ryömiä rinnalle, ja ihokontakti jatkuu vähintään siihen asti, kunnes vauva on imenyt rinnalla.

Jatkuva ihokontakti lapsivuodeosastolla auttaa äitiä ja vauvaa pysymään rauhallisempina, lievittää kipua sekä lisää oksitosiinia, jolloin maitoa heruu paremmin. Ihokontaktissa vauvalla kuluu vähemmän energiaa lämmönsäätelyyn, vauvan verensokeri pysyy tasaisempana ja vauva hamuilee enemmän ja syö tiheämmin.

Jos vauva ei pysty imemään rintaa sektion jälkeen, rintamaidon lypsäminen olisi hyvä aloittaa viimeistään 4-6 tuntia sektion jälkeen tai niin pian kuin oma vointi sen sallii. Rintoja kannattaa lypsää ennemmin tiheästi kuin pitkään, yhteensä noin 10 minuuttia kerrallaan vähintään 8 kertaa vuorokaudessa.

Jos äidin vointi ei salli ensi-ihokontaktia, vauva voi olla toisen vanhemman tai tukihenkilön ihokontaktissa mielellään äidin lähellä. Äidin stressaantuminen vaikuttaa negatiivisesti imetykseen, ja läheisyys vähentää stressiä. Kätilö voi auttaa ensitippojen lypsämisessä.

Miten sektioon voi valmistautua raskausaikana? Sektioon valmistautuminen on osa synnytykseen valmistautumista. Henkinen valmistautuminen on tärkeää.  Tieto ei yleensä lisää tuskaa, vaan auttaa tilanteen tullen selviämään kokemuksesta. Sektioon päätyminen yllättäen ja valmistautumatta on kokemusten mukaan ollut vaikeampaa kuin silloin, kun vaihtoehdon on käynyt ennalta mielessään läpi.

Välillä synnytystapa on tiedossa jo hyvissä ajoin, mutta sektio voi myös tulla eteen yllättäen loppuraskaudessa tai synnytyksen aikana. Erilaiset vauvan tai synnyttäjän terveyteen liittyvät tekijät lisäävät sektion todennäköisyyttä, mutta sektio saattaa osua kenen tahansa kohdalle.

Etukäteen on hyvä ottaa selvää, mitä sektiossa tapahtuu. Jos sektioon liittyy pelkoja, ne kannattaa käydä yksitellen läpi. Mieti, mikä sinua auttaisi selviytymään sellaisessa tilanteessa, jossa pelkosi toteutuisi. Rentoutumis- ja mindfulnessharjoitukset auttavat pysymään rauhallisena ja ottamaan vastaan sen, mitä tulee vastaan. Tukihenkilön läsnäolo rauhoittaa ja on myös apuna toipumisessa.

Voiko valmistautumalla välttää sektion? Kehomme ovat uskomattoman voimakkaita, mutta samalla myös vajavaisia ja hauraita. Synnytys on luonteeltaan ennustamaton prosessi, jota ei koskaan voi saada täysin hallintaan. Kaikin tavoin valmistautunutkaan synnyttäjä ei voi hallita raskauden ja synnytyksen kulkua eikä sen lopputulosta. Vaikka tekisi kaiken ”oikein”, synnytys ei silti aina suju ilman odottamattomia käänteitä. Jokainen synnytys on ainutlaatuinen ja ennustamaton prosessinsa, joka tuo jokaiselle eteen erilaisia asioita.

Valmistautuminen kuitenkin vahvistaa synnyttäjän toimijuutta ja luo edellytyksiä hyvälle synnytyskokemukselle. Hyvä synnytysvalmennus tarjoaa keinoja pärjätä synnytyksen intensiivisissä pyörteissä, ja lisäksi selviytymään silloin, kun synnyttäminen on vaikeaa tai tarvitaan erilaisia lääketieteellisiä puuttumisia synnytyksen kulkuun.

Miksi sektio tuntuu pettymykseltä, vaikka vauvalla on kaikki hyvin? Terve äiti ja lapsi ovat tärkeä päämäärä ja lopputulos. Terveyteen ja hyvinvointiin kuuluu kuitenkin myös henkinen ja emotionaalinen ulottuvuus. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että synnyttäjä voi kokea olevansa arvokas ja tulleensa kuulluksi. Monilla synnytykseen liittyy myös syvempi halu ja tarve kokea synnytys merkityksellisenä, henkisenä tai omaa arvokkuutta ja toimijuutta vahvistavana kokemuksena. Sektio voi olla kaikkea näitä, mutta kokemuksen työstäminen voi vaatia aikaa.

Samaan aikaan voi olla pettynyt synnytystapaan ja olla onnellinen vauvasta. Joskus äidit tuntevat syyllisyyttä siitä, että eivät pysty työntämään omia tunteitaan sivuun. Pettymyksen tunteille on hyvä antaa tilaa. Vauva voi silti olla rakas ja ihana, vaikka synnytys olisi ollut vaikea kokemus.

Synnytyspettymyksestä seuraa usein häpeän, syyllisyyden ja katkeruuden tunteita. Vaikean synnytyskokemuksen jälkeen voi olla hankalaa nähdä itseään arvokkaana ja pystyvänä, mikä vaikuttaa myös kokemuksiin vanhemmuudesta. Monet synnytyspettymyksen kokeneet tuntevat häpeää ajatellessaan synnytyskokemustaan tai kertoessaan siitä. Häpeä johtaa loputtomaan jossittelun kehään – olisinko voinut toimia toisin – sekä ruokkii arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita. Hankalista tunteista kannattaa puhua ja etsiä apua.

Miten pettymyksen tunteista pääsee eroon? Kerro itsellesi, että olet tarpeeksi hyvä, rakkauden ja hyväksynnän arvoinen niin ihmisenä kuin vanhempanakin riippumatta siitä, mitä synnytyksessä tapahtui ja millainen kokemus se oli. Olet ehkä pettynyt itseesi tai sektioon, mutta olet silti arvokas riippumatta siitä, mitä sinulle tapahtui. Teit parhaasi siinä hetkessä niillä tiedoilla, jotka silloin olivat käytettävissäsi, ja se riittää.

Suuri osa kärsimyksestä liittyy siihen, minkälaista tarinaa kerromme itsellemme siitä, mitä tapahtui. Voimme helpottaa kärsimystä hiljentämällä mielen ja astumalla täysin tähän hetkeen. Vähitellen tarinaa voi alkaa kertoa toisenlaisesta näkökulmasta ja löytää siihen uusia sävyjä.

Vaikeaan synnytyskokemukseen liittyvästä kärsimyksestä voi päästä eroon kertomalla kokemuksestaan turvallisessa ympäristössä luotettavalle ja empaattiselle kuuntelijalle. Empaattinen kuuntelija voi auttaa purkamaan tarinan, tutkimaan kokemusta rehellisesti ja näkemään synnytyksen kokonaisuutena.  Sektiosta voi olla kulunut vuosia, mutta kokemus ei välttämättä asetu itsestään osaksi elämäntarinaa, vaan nousee aina sopivan hetken tullen esiin. Jos kokemus on jäänyt vaivaamaan ajatuksia, keskustele asiasta ammattilaisen kanssa.